jymy

Kaupallinen yhteistyö: Jymy/Suomisen Maito Oy

Edit 4.7.2019: Lisätty loppuun pohdintaa jäätelönvalmistajien sosiaalisen vastuun kysymyksistä. Pohdinta liittyy Finnwatchin julkaisemaan raporttiin, jonka voi lukea täältä.

Vertailin jokin aika sitten vegaanisia uutuusjäätelöitä ja tein pysäyttävän huomion: lähes kaikkien testaamieni jäätelöiden brändi palautui jonkin ylikansallisen elintarvikejätin omistukseen. Myös niiden, jotka on totuttu liittämään suomalaisuuteen.

ONNEKSI on mahdollista syödä jäätelöä, joka on yhtä aikaa aidosti suomalaista, eettistä ja tajuttoman hyvää. Vegaanijäätelötestin voiton vei Jymy Paahdettu pistaasi -luomujäätelö, jonka täyteläiseen makuun rakastuin saman tien. “Löydöstäni” innostuneena otin yhteyttä Jymyyn, ja viime viikonloppuna pääsimmekin maistelemaan kaikkia Jymyn vegaanisia jäätelöitä Epäluuloisen Testaajan ja iloisesti yllättyneen Lapsukaisen kanssa.

jymy 1

Kotikaupungissani Kuopiossa Jymyn jäätelöitä on hyvin saatavilla. Uutuusmaku Kookos-lime löytyy Kotipizzasta, jossa sitä on myytävänä sekä puolen litran että 75 ml pakkauksissa. Myös Paahdettua pistaasia myydään Kotipizzoissa ympäri Suomea. (Jäätelön ostaminen ei muuten edellytä pitsan ostamista.) Kaksi marjaa -makua jouduin vähän etsiskelemään, mutta onneksi sitäkin löytyi kauppahallista luomu- ja lähiruokakauppa Topin hallista.

Tutustuin tätä postausta varten tarkemmin Jymy-jäätelöt omistavan Suomisen Maito Oy:n jäätelötuotantoon ja sain selville, että brändin eettisyys ei ole vain pintakiiltoa.

Jymyn kaikkien jäätelöiden kaikki ainekset ovat luomua. Raaka-aineiden alkuperä on valittu tarkkaan ja tuotannon luomuus on läpinäkyvää alusta loppuun saakka. Jymyn tuotteissa ei käytetä lainkaan palmuöljyä. Vegaanijäätelöiden pohjana on joko suomalainen kaura, suomalainen härkäpapu tai srilankalainen kookos. Eläinperäisissä tuotteissa käytetään lähituotettua luomumaitoa.

Suklaan osalta Jymylle voi erityisesti nostaa hattua: jäätelöissä käytettävä Cru Virunga -suklaa valmistetaan kaakaosta, jonka viljely sitoo hiiltä ja suojelee viimeisten uhanalaisten vuorigorillojen elinympäristöä. Lisäksi viljelijöille maksetaan kaakaosta kaksinkertainen fair trade -hinta. Katso lisää videolta, joka löytyy Jymyn nettisivuilta.

jymy 3

Testaamani vegaanijäätelöt sopivat moniin erikoisruokavalioihin, sillä ne ovat paitsi maidottomia ja munattomia, myös soijattomia ja gluteenittomia. Niissä ei käytetä lukuisille jäätelöille tyypillisiä lisäaineita, kuten karrageenia, joka aiheuttaa monille vatsavaivoja (itseni mukaan lukien). Ja tiedättekö mitä? Jymyn jäätelöt SULAVAT lämpimässä toisin kuin jotkut vegaanijäätelöt. Maku ja rakenne muistuttavat lehmänmaitoperäistä jäätelöä niin paljon, että unohtaa syövänsä vegaanijäätelöä.

Niin, se maku! Se tulee oikeista marjoista, hedelmistä, suklaasta ja pähkinöistä, ei keinotekoisista aromeista ja lisäaineista. Esimerkiksi Kaksi marjaa -jäätelössä on 30 % suomalaista marjaa. Täyteläisen maun ansiosta Jymyn jäätelöitä ei tarvitse syödä purkkitolkulla herkkuhimon tyydyttämiseksi.

Ja sitten ne arviot…

Kaksi marjaa

Tällaista arvelen jäätelön olleen ennen vanhaan. Luomumansikkaa ja -mustikkaa on käytetty säästelemättä, mikä sekä näkyy että maistuu. Raikas ja kesäinen jäätelö on hieman sorbettimaista, mutta täyteläisempää. Lapsukaisen suosikki

Kookos-lime

Uutuusmaku on kirpeän ja kermaisen yhdistelmä, jossa maut sopivat toisiinsa aivan täydellisesti. Jos olet kyllästynyt perinteisiin jäätelöihin, etkä vierasta kumpaakaan makua, kokeile tätä.

Paahdettu pistaasi

Kermainen, täyteläinen, erilainen kuin mikään maistamani jäätelö. Suolainen vivahde, jonka myös Lapsukainen tunnisti, koska hän kommentoi vähän yllättyneenä: “Suolampi”. Epäluuloisen Testaajan suosikki

Appelsiini-suklaa

Tämä oli jäätelöistä eniten “aikuisten jäätelö”. Sopii täydellisesti pieneksi makeaksi jälkiruoaksi kahvin kanssa. Ihana suklainen jälkimaku! 

Minttusuklaa

Voimakas “viileä” mintun maku, jota runsaasti käytetty tumma suklaa korostaa. Alussa vähän jauhoinen sivumaku, joka tasantuu pian. Tyydyttää makeanhimon, mutta ei jätä äklöä oloa. Tätä voisi syödä vaikka joka päivä! Oma suosikkini

Kerro jäätelömuistosi Facebookissa tai lisää kommentti alle. Nähdään jäätelöaltailla!

4.7.2019 Edit:

Finnwatch julkaisi 2.7.2019 raportin, jonka mukaan useilla suomalaisilla jäätelönvalmistajilla on puutteita sosiaalisen vastuun valvonnassa. Raportti oli toteutettu kysymällä asiaa jäätelönvalmistajilta itseltään. Merkille pantavaa on, että esimerkiksi Unilever (brändejä esim. Ben&Jerry’s ja Magnum) sekä Nestle (brändi Häegen-Dazs) eivät vastanneet kyselyyn lainkaan.

Pienet valmistajat, kuten Jymy ja Kolme kaveria, sijoittuivat raportissa jäätelönvalmistajien parhaimmistoon. Jymy antoi Finnwatchille kattavasti tietoa riskiraaka-aineiden alkuperästä ja oli myös niiden yritysten joukossa, jotka pystyivät parhaiten kertomaan Finnwatchille raaka-aineiden sosiaalisen vastuun valvonnasta. Jymyn kohdalla eettisyys on yrityksen antamien tietojen valossa toiminnan perusta, ei erillinen “ohjelma”, jota kyselyssä peräänkuulutettiin.

Kuten aiemmin jo mainitsin, Jymyn kaikkien jäätelöiden kaikki ainesosat ovat luomua. Luomuraaka-aineiden merkitystä on ehkä tässä syytä avata hieman enemmän. (Korostan, että en ole luomutuotannon asiantuntija ja tiedostan, että luomutuotantoon kohdistuu myös kritiikkiä.)

Kuluttaja ei välttämättä tule ajatelleeksi, että luomutuotteen valinta tukee automaattisesti tuotannon sosiaalista vastuuta siten, etteivät työntekijät altistu luomutuotannossa kielletyille kemikaaleille, kuten glyfosaatille, keinolannoitteille, antibiootille jne. Tämä pätee myös luomua ostaviin kuluttajiin. Luomutuotanto edistää yleensä myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä paikallisesti. Luomutuote on aina GMO-vapaa eli siinä ei ole käytetty geenimuunneltuja raaka-aineita. Kun raaka-aineella on luomusertifikaatti, sen koko tuotantoketju täytyy pystyä jäljittämään, oli raaka-aine tuotettu missä päin maailmaa tahansa.

Suomisen Maidon mukaan Jymy-jäätelöiden tuotannossa kaikki raaka-aineet, jotka on mahdollista hankkia kotimaisina (kuten maito, kaura, härkäpapu ja marjat), on tuotettu Suomessa ja vieläpä mahdollisimman lähellä jäätelötehdasta. Sen sijaan esimerkiksi suomalaista luomusokeria ei ole markkinoilla saatavilla lainkaan. Siksi yritys kertoo käyttävänsä tuotannossaan KRAV-sertifioitua brasilialaista luomusokeria. KRAV on ruotsalainen luomusertifikaatti, joka kattaa myös tiettyjä sosiaalisen vastuun kysymyksiä, toisin kuin monet muut luomusertifikaatit.

Kookoskerman osalta Jymy ei pystynyt toimittamaan Finnwatchin kyselyyn vastuullisuussertifikaattia. Tiedustelin asiasta suoraan Suomisen Maidolta, ja yrityksestä kerrottiin, että toisinaan uutuustuotteiden ilmestymisen aikataulut ovat niin tiukkoja, ettei ensimmäiseen erään aina saada lopulliset vaatimukset täyttävää raaka-ainetta. Myöhemmissä erissä asia pyritään korjaamaan. Yrityksen mukaan kookoskerma oli ostettu toimittajalta, jolla on oma sosiaalisen vastuun ohjelma, joten siinä suhteessa tuotteen valvonta ei ollut huonommalla tasolla muihin tutkimukseen osallistuneisiin verrattuna.

Monia riskiraaka-aineiksi luokiteltavia tuotteita, kuten palmuöljyä ja karrageenia, Jymy ei käytä tuotteissaan lainkaan. Sakeuttamisaineena käytettävä johanneksenleipäpuujauhe tulee yrityksen mukaan EU-alueelta, Espanjasta, joka ei tässä tutkimuksessa suoraan kuulu Finnwatchin riskiryhmämaihin. Joissain vegaanijäätelöissä käytetään guarkumia, josta yrityksen mukaan haetaan luomulaatuista Reilun kaupan tuotetta, mutta sitä ei ole vielä löytynyt.

Suuryritykset pystyvät luomaan itse omat sosiaalisen vastuun ohjelmansa, ja ne pystyvät vaikka lähettämään oman eettisyyshenkilönsä valvontamatkalle Brasiliaan tai Madagaskarille. Tutkimuksessa tuodaan tosin esiin, ettei sekään aina yksin takaa tuotteen vastuullisuutta.

Jotkut yritykset ratkaisevat ongelman liittymällä johonkin viralliseen sosiaalisen vastuun ohjelmaan, mutta raaka-aineiden alkuperää ja vastuullisuutta ei välttämättä tunneta ensimmäistä porrasta pitemmälle. Vastuullisuudessa niin isoilla kuin pienillä toimijoilla on varmasti parannettavaa, mutta Finnwatchin tutkimuksen mukaan pienet yritykset ovat asiassa avoimempia ja aktiivisempia.

Kun puhutaan tuotteista, joiden valmistuksessa on välttämätöntä käyttää sellaisia raaka-aineita, joita Suomesta ei saa, ollaan aina myös eettisten kysymysten äärellä. Vaihtoehtoina on mahdollisimman suuri avoimuus 一 tai sitten voi yrittää vaieta ongelmat ja tiedustelut hengiltä. Kumpi sinusta on parempi?